Näin sen näeN

www.kuvaaja.fi/nayttelyt/

Markku Könkkölä, ARPS

20-vuotisjuhlanäyttely Heinolan Lintutarhan näyttelytilassa 27.9. - 28.10.1999

Olen syntynyt Jämsän Ehunsalmella 1960. Jyväskylässä olen asunut vuodesta 1979 eli käytännössä saman ajan kuin olen valokuvannut. Alun mustavalkoisen kauden jälkeen olen kuvannut lähes pelkästään diamateriaalille pääasiassa luonnon kauneutta, mutta myös ihmisen aikaansaannoksia - niin hyviä kuin huonojakin. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneksi pääsin ensiyrityksellä vuonna 1984. Keväällä 1997 minulle myönnettiin Iso-Britannian Kuninkaallisen valokuvausseuran, The Royal Photographic Society:n arvonimi Associateship, lyhennetään ARPS.

Olen osallistunut moniin kansallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin sekä sijoittunut useissa kilpailuissa. Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo tilasi talvella -99 kuvistani näyttelyn Lähteiltä sorakuopille. Kuviani on julkaistu monissa kirjoissa, lehdissä ja muissa painotuotteissa. Merkittävimmät kirjakuvitukseni ovat Sulkavan suursouduista kertova Tahtiairot ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Uhanalaiset kasvimme.

Näyttely Näin sen näeN on ensimmäinen oma näyttelyni. Se koostuu kolmesta pääteemasta: vesi, metsä ja kukat. Ne ovat aina olleet tärkeimpiä kuvausaiheitani. Vesi kaikissa olomuodoissaan pilvistä mereen ja pisarasta jäähän on elämän lähde, mutta siinä samalla se saa aikaan uskomattomia ilmiöitä. Metsä on Suomelle taloudellisesti erittäin tärkeä ja juuri siksi on unohtunut, että metsä on paljon enemmän kuin puut. Kukat ovat kauniita katsella, mutta valitettavasti niistäkin monet ovat uhanalaisia ihmisen toiminnan vuoksi. Näyttely on toteutettu Vuorineuvos R.E. Serlachiuksen säätiön apurahalla ja omistettu rakkaille vanhemmilleni.

	Vaivero Jyväskylän mlk '96 Helatorstainen lumisade yllätti kukkivan vaiveron. 800 mk
	Harakankello Ehunsalmi, Jämsä '97 650 mk
	Ojakellukka Ehunsalmi, Jämsä '92 800 mk
	Suohopeatäplä kurjenjalalla Joroinen '94 Yksi ARPS-hakemuksen työnäytteistä '97 600 mk
	Keltavuokko Untula, Lammi '98 850 mk
	Risteymä Tuulos '93 Uhanalaiset kylmänkukka ja kangasvuokko risteytyvät yhteisillä kasvupaikoillaan Lammin, Janakkalan ja Pälkäneen seudulla. 850 mk
	Metsätähti Ehunsalmi, Jämsä '97 950 mk
	Lehtopalsami Vesijako, Padasjoki '97 800 mk
	Pietaryrtti heinäkuulla Ehunsalmi, Jämsä '93 900 mk
	Metsävirna Kelvene, Padasjoki '97 750 mk
	Neidonkenkä Kuusamo '90 Orkideoihin kuuluvia kämmeköitä kasvaa Suomessa vähän yli 30 lajia. Aikaisin keväällä kukkiva neidonkenkä on niistä kauneimpia. 950 mk
	Männyn pihkasilmä Närängänvaara, Kuusamo '95 800 mk
	Joutsniemen polku Leivonmäki '97 850 mk
	Koivunpunikkitatti Laukaa '85 Hyväksytty näyttelyihin: Ars Jok'vars '96, Monimuotoinen sieni (Luovan valokuvauksen keskus) '97 1100 mk
	Usvametsä Hyyppäänvuori, Lievestuore '93 Hyyppäänvuoren laella on pienialainen suojelualue. Suojelun arvoinen olisi myös laelta avautuva laaja järvimaisema. Hyväksytty näyttelyihin: Ars Jok'vars '96, Luovan Valokuvauksen Keskuksen jäsennäyttely '97 550 mk
	Aarnimetsä Kaltila, Kuorevesi '95 Hyväksytty näyttelyyn: Ars Jok'vars '96 550 mk
	Satumetsän sieni Kuusimäki, Muurame '95 Koivulahorusokas oli kasvanut maatuvan puun oksantynkään. Hyväksytty näyttelyihin: Ars Jok'vars '96, Monimuotoinen sieni (Luovan valokuvauksen keskus) '97 650 mk
	Varpuspöllö Toivakka '92 Hyväksytty näyttelyyn: Ars Jok'vars '96 550 mk
	Sateenkaari Naruska, Salla '90 Hyväksytty näyttelyihin: Ars Jok'vars '96, Luovan Valokuvauksen Keskuksen jäsennäyttely '97 500 mk
	Pökkelökoivikko Tammimäki, Joutsa '92 Hyväksytty näyttelyyn: Ars Jok'vars '95 1000 mk
	Tsahkaljohkan koski Kilpisjärvi '94 Saanan kaakkoispuolella oleva Tsahkaljohka laskee Tsahkaljavrista Kilpisjärveen, korkeuseroa reilun kilometrin matkalla on 86 metriä. 650 mk
	Usvaa Kuusaankoski, Laukaa '92 Kovilla pakkasilla ilman ja kosken sulan veden suuri lämpötilaero saa aikaan sakean usvan. Hyväksytty näyttelyyn: Ars Jok'vars '95 500 mk
	Hiekkatyrsky Saaren kansanpuisto, Tammela '98 Järven jäät olivat kasautuneet hiekkarantaan korkeaksi valliksi. Alapuolelta katsottuna jää näytti läpikuultavalta ja jäähän tarttunut hiekka muodosti monenlaisia kuvioita. 800 mk
	Valoa jäässä Kuorevesi '96 Majavapuron laidat olivat jäätyneet pohjaan asti. Äitienpäivän auringonpaiste sulatti jään pintaa ja teki jään kirkkaaksi. 800 mk
	Jääpala Päijänne, Toivakka '92 Jouluinen myrsky oli kasannut jäitä rantaan ennen kovia pakkasia. Jääpala toimii linssinä kääntäen takana olevan maiseman ylösalaisin samalla vääristäen horisontin mutkille. Hyväksytty näyttelyihin: IFWP '94 (kolmas sija), Vuoden luontokuvat '94, 2nd Kajaani International '94, Ars Jok'vars '95, Suomen Kameraseurojen Liiton vuosinäyttely '98. 1400 mk
	Paloranta Keuruu '96 Hiekkarantakisan kärkeä. Valitettavasti kaikki kaunis on kuvassa; heti oikealla on hakkuuaukko. 1000 mk
	Pihlaja kesäyössä Viitaniemi, Jyväskylä '98 1000 mk
	Yöpihlaja Jyväskylän mlk '97 900 mk
	Tenon hiekkaa Utsjoki '97 700 mk
	Väripilviä aalloilla Mattilanniemi, Jyväskylä '97 700 mk
	Rasuanniemi Jämsänkoski '96 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry. valitsi yleisökilpailun perusteella vuonna 1996 Rasuanniemen Keski-Suomen kauneimmaksi luonnontilaiseksi hiekkarannaksi. 700 mk
	Nousukiito Hankasalmi '97 1200 mk
	Väripilviä Utsjoki '97 Väripilviä on vaikea havaita, sillä ne näkyvät usein hyvin lähellä aurinkoa. Parhaiten havainnointi onnistuu peittämällä aurinko ja käyttämällä aurinkolaseja. 700 mk
	Riippuhämähäkki Jyväskylän mlk '90 Riippuhämähäkki kutoo verkkonsa vaaka-asentoon ja sen yläpuolelle ansalankoja. Kun joku verkon yli lentävä hyönteinen osuu ansalankaan ja putoaa verkkoon, verkon alapuolella odottava hämähäkki lamaannuttaa saaliinsa ja kutoo seitin sen ympärille. Sitten hämähäkki odottelee ruuan kypsymistä. Hyväksytty näyttelyyn: Ars Jok'vars '95 1100 mk