Portaan pitäjä

www.kuvaaja.fi/nayttelyt

Markku Könkkölä, ARPS

Hämeen luontokeskus, Tammela
Avoinna 24.5. - 20.8.2000

Keskiaikana Tammelan seudulle syntyneestä laajasta Loimon pitäjästä käytettiin uuden ajan alussa nimeä Portaan pitäjä. Se jakautui Tammelan, Jokioisten, Pitkäjärven ja Hirsjärven neljänneksiin ja käsitti nykyisen Forssan ja Jokioisten alueen lisäksi pääosan Tammelan, Someron (ja Somerniemen) ja Ypäjän pitäjistä ynnä Kojonkulman (nykysin Forssaa) Koijärven seudusta.
- Suomenmaa, WSOY 1978

Portaan pitäjä on kolmas oma näyttelyni. Se kertoo Tammelan ylänköseudun luonnosta, luonnon ja perinteen suojelusta sekä muistuttaa siitä, kuinka ainutlaatuinen laaja eteläsuomalainen metsäpaloalue tuhottiin vaikka seudun perinteet luonnonsuojelussa muutoin ovatkin mittavat.

Olen syntynyt Jämsässä 1960. Jyväskylässä olen asunut vuodesta 1979 eli käytännössä saman ajan kuin olen valokuvannut. Alun mustavalkoisen kauden jälkeen olen kuvannut lähes pelkästään diamateriaalille pääasiassa luonnon kauneutta, mutta myös ihmisen jälkiä - niin hyviä kuin huonojakin. 

Keväällä 1997 minulle myönnettiin Iso-Britannian Kuninkaallisen valokuvausseuran, The Royal Photographic Society:n arvonimi Associateship, lyhennetään ARPS. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneksi minut valittiin 1984, hallitukseen 1996 ja hallituksen puheenjohtajaksi 5.2.2000.

Olen osallistunut moniin kansallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin sekä sijoittunut useissa kilpailuissa. Kuviani on julkaistu esimerkiksi monissa lehdissä, kirjoissa ja arjen taiteessa - mainoksissa. Kuviani on välitettävänä neljässä kuvatoimistossa.

Ensimmäinen näyttelyni on Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston tilaama näyttely Lähteiltä sorakuopille. Näyttelyn teemana olivat Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n järjestämien luontoaiheisten yleisökilpailujen kohteet. Näyttelyn voi tutustua WWW:ssä osoitteessa http://www.jyu.fi/~konkkola/luonto/nayttely/ ja Jyväskylässä Ympäristökeskus Kammissa syyskuussa.

Toinen näyttelyni on 20-vuotisjuhlanäyttely - Näin sen näeN. Näyttely koostuu kolmesta pääteemasta: vesi, metsä ja kukat, jotka ovat koko ajan olleet tärkeimpiä kuvausaiheitani. Vesi kaikissa olomuodoissaan pilvistä mereen ja pisarasta jäähän on elämän lähde, mutta siinä samalla se saa aikaan uskomattomia ilmiöitä. Metsä on Suomelle taloudellisesti erittäin tärkeä, ja juuri siksi on unohtunut, että metsä on paljon enemmän kuin puut. Kukat ovat kauniita katsella, mutta valitettavasti niistäkin monet ovat uhanalaisia ihmisen toiminnan vuoksi. Näyttelyn voi tutustua WWW-osoitteessa http://www.jyu.fi/~konkkola/photo/nainsennaen/ tai Kuusamossa Oulangan luontokeskuksessa ja Karhuntassun näyttelytilassa.

Hämäläispitäjässä kävi 1630-luvulla käsky, että suomalaiset talonpojat ovat valtakunnassa soveliaimmat taistelemaan Saksanmaalla – ja kuolemaan kuningas Kustaa II Aadolfin puolesta sodassa, joka venyi 30-vuotiseksi. Näiden miesten muistoa kunnioittaen Tammelassa järjestetään vuosittain Hakkapeliittatapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua silloiseen elämään ja työtapoihin.
	Kiertävä mylläri Tammela 1999 Kaksi kovaa: kiertää ja jauhaa 30*45, 900 mk
	Lepeen venyttäjä Tammela 1999 Villalepeestä taitavat kädet loihtivat rukilla lankaa 30*45, 900 mk
Suomalainen maalaismaisema on kokenut monia murroksia viimeisen sadan vuoden aikana, ja vauhti ei tunnu ainakaan hidastuvan. Tilakoot suurenevat, työskentelymenetelmät tehostuvat ja monet tilat jäävät autioiksi tai vain vapaa-aikakäyttöön. Kaikki näkyy maisemassa ja myös luonnonvaraisen lajiston yksipuolistumisena. Huoli arvokkaan maalaismaiseman säilyttämisestä on kuitenkin herännyt, ja jotain on saatu aikaankin, mutta tietenkin vain hyvin pienillä alueilla. Riukuaidat, hakalaitumet ja perinteisten karjarotujen säilyttäminen ovat keinoja säilyttää maaseudun ilmettä edes paikallisesti.
	Ikkuna eiliseen Liesjärven kansallispuisto, Tammela 1999 40*50, 1150 mk
	Portaan pitäjä Liesjärven kansallispuisto, Tammela 1997 Onnellisten kanojen polkija 40*60, 1300 mk
	Kyyttö Elonkierto - Maatalouden esittelypuisto, Jokioinen 1999 Valkoselkäinen itäsuomalainen kyyttö pohjautuu alkuperäiseen maatiaiskarjaamme. Sitä on jäljellä satakunta yksilöä. 30*45, 950 mk
	Liikelounas Elonkierto - Maatalouden esittelypuisto, Jokioinen 1999 Maisemanhoitajat liikelounaalla 40*60, 1150 mk
	Rekijoen karjaa Häntälä, Somero 1991 Hertta, Heluna, Ilona, Iines, Ilta, Apila, Ihme, Ilo, Heta ja Ystävä 40*50, 1050 mk
Vain jos laitat vihreän hatun päähäsi,               vain jos käyt sisään metsän vihreästä ovesta,                    vain jos kuljet hiljaa pientareilla ja rannoilla,                                           kuulet kuinka päivänkakkaralla on sanottavaa,                                     ja näet kuinka näkki ojentaa sinulle ruusut.
	Rakastaa - Ei rakasta Liesjärven kansallispuisto, Tammela 1997 Päivänkakkara Korteniemen perinnetilalla 30*45, 900 mk
	Näkin ruusut Liesjärvi, Tammela 1997 Isolumme 40*50, 1100 mk
	Vihreä ovi Liesjärven kansallispuisto, Tammela 1997 Tämän piilon löysin Ahonnokan aarnimetsästä 30*45, 850 mk Ahonnokan aarnimetsästä. 30*45, 850 mk
Alkukesällä 1997 Tammelassa roihusi metsäpalo useita päiviä ja satoja hehtaareja yksityismetsää paloi. Mustuneet puut jäivät pystyyn odottamaan kuolemaansa ja tarjoamaan samalla uutta elämää esimerkiksi lahottajille ja monille hyönteisille. Oli todella sääli, että suurta paloaluetta ei suojeltu. Se olisi ollut säilyttämisen arvoinen aito luonnon koekenttä Etelä-Suomessa. Puuttuiko enemmän rahaa vai tahtoa?
	Mustakylkiset männyt Tammela 1997 Paksu männyn kaarna suojaa hyvin tulen kuumuudelta ja osa petäjistä jäisikin mielellään ylispuiksi siementämään seuraavaa puupolvea. 40*50, 1100 mk
	Kasvu alkaa yhtä jalkaa Tammela 1997 Sananjalat 50*60, 1350 mk
	Ruohomatto Tammela 1997 Kuuletko ruohon kasvavan palaneessa koivikossa 30*45, 850 mk
Saaren kansanpuisto on perustettu vuonna 1932 yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuisto sijaitsee historiallisesti arvokkaalla harjujaksolla, niin sanotulla Tammelan ylängöllä. Kansanpuiston virkistysalueen kokonaispinta-ala on noin 70 hehtaaria, ja sen omistavat yhdessä Forssan kaupunki ja Tammelan kunta.
	Sumujen saari Saaren kansanpuisto, Tammela 1997 30*45, 850 mk
	Lumimatto Saaren kansanpuisto, Tammela 1998 Kesä on lyhyt. Ja mitä jos ruohonkin huomaa vasta kun käytävillä on jo lunta. -Risto Rasa 30*45, 900 mk 30*45, 900 mk
	Paluumuuttajat Saaren kansanpuisto, Tammela 1998 Kevään ensimmäiset muuttavat laulujoutsenet ovat pysähtyneet lepäämään jäälle 30*45, 950 mk